Rennompi ja positiivisempi asenne -suolistostako ne löytyvät?
Sen lisäksi, että suolisto on osoittautunut olevan fyysisen terveyden perusta ja joka hetki yhteydessä aivoihin, on yhä selvempää, että suoliston mikrobit voivat vaikuttaa oleellisesti mieleesi. Se, millaisten lasien läpi näet maailman ja kuinka helposti stressaannut eteesi tulevista haasteista, voi siis olla mikrobiesi käsissä aika vahvasti.
Vaikka tutkimus tällä alalla on vielä kesken ja vasta tulevat vuodet näyttävät mitä mahdollisuuksia mikrobien kautta on vaikuttaa mieleen ja stressin kokemiseen, on varmaa, että kannattaa hoitaa suolistoaan ja siellä asustavia pöpöjä mahdollisimman hyvin. Meillä kaikilla on sekä ”huonoja”, että ”hyviä” mikrobeita suolistossamme. Niiden suhteet vaihtelevat ruokavaliomme mukaan. Kun haluamme terveyttämme edistävien hyvisten kukoistavan, on ensisijainen keino syödä ravintoa, joka tukee juuri niiden kasvua. Samalla kun hyvät mikrobikannat lisääntyvät, on huonojen vaikeampi menestyä. Ravinnon puhtaus ja monet elämäntapatekijät ovat myös tärkeitä kun tuetaan hyvää mikrobikantaa.
Arat hiiret rohkeiksi bakteereilla
Entä miten on saatu selville, että suoliston asukit tosiaan voivat vaikuttaa ihmisen mieleen ja jopa stressin kokemisen voimakkuuteen? Ensimmäiset vihjeet tästä tulivat hiiritutkimuksista. Tutkijat antoivat antibiootteja hiirille, jotka olivat tyypillisesti ujoa, arkaa ja vetäytyvää lajia (BALB/c hiiret). Hiirten suoliston mikrobikanta eli mikrobiomi muuttui antibioottien takia perusteellisesti. Seuraukset olivat aika hämmästyttäviä; hiiristä tuli hyvin rohkeita ja seikkailunhaluisia. Kuurin jälkeen hiirten käytös palautui ennalleen. Tätä seurasi tutkimus kahdella eri hiirilajilla, joiden temperamentit ovat hyvin erilaiset. Toiset olivat aiemmassa tutkimuksessa käytettyjä arkoja hiiriä, toiset rohkeita hiiriä (NIH Swiss -hiiriä). Hiiret olivat koetilanteessa ensin mikrobittomia, jonka jälkeen niihin istutettiin kyseisten kantojen tyypilliset mikrobikannat toisin päin – ja uskomatonta kyllä, hiiret vaihtoivat samalla temperamenttejaan. Aroista tuli rohkeita rohkeiden hiirten mikrobeilla ja päinvastoin.
Ihmisistä rennompia ja positiivisempia bakteeriterapialla?
Jo aiemmin oli osoittettu, että suoliston mikrobit ovat vaikuttamassa stressiin liittyvään ahdistukseen ja masennukseen. Sekin oli osoitettu, että probiooteilla pystytään vaikuttamaan positiivisesti aivotoimintaan. Mutta entä miten ravinnon sisältämillä aineilla voisi vaikuttaa? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta Oxfordin yliopiston tutkimuksessa. Siinä selvitettiin, miten ihmisten tunne-elämään vaikuttaisi, jos he nauttisivat prebiootteja, eli suoliston mikrobeja kasvattavia sulamattomia hiilihydraatteja. Tutkimus osoitti, että prebioottien nauttiminen kolmen viikon ajan tosiaan vaikutti koehenkilöiden tunne-elämään ja myös stressitasoihin. Alla on tarkemmin prebiooteista ja probiooteista, jotta on helpompi pysyä karryillä 🙂 :
Prebiootit ovat kasviksissa ja täysjyväviljoissa esiintyviä oligosakkarideja, jotka eivät pilkkoudu ruuansulatuksessa, vaan päätyvät paksusuoleen jossa suoliston mikrobit käyvän niihin käsiksi ja lisääntyvät. Samalla ne tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka taas pitävät suoliston limakalvoa kunnossa. Prebiootteja ovat esimerkiksi frukto-oligosakkaridit eli fruktaanit (joihin kuuluu inuliini, jonka olet ehkä havainnut terveysjugurtin ainesosana), galakto-oligosakkaridit, raffinoosi, pektiini ja resistentti tärkkelys.
Probiootti taas on elävä organismi, jolla on todistettuja, hyödyllisiä vaikutuksia, kun niitä nautitaan riittäviä määriä. Ne eivät välttämättä kolonisoidu, eli jää suolistoon asumaan, mutta ehtivät tehdä hyvät tekonsa käydessään suolistossa. Probiootteja kutsutaan myös maitohappobakteereiksi, sillä ne löydettiin alun alkaen hapatetuista maitotuotteista. Ne myös tuottavat maitohappoa, jolla on omat hyvät vaikutuksensa suolistossa.
Ja sitten takaisin Oxfordin tutkimuksen pariin…
Tutkijat keräsivät vapaaehtoisia, joista yksi ryhmä nautti B-GOS-prebioottia*, toinen ryhmä FOS-prebioottia** ja kolmas ryhmä placeboa kolmen viikon ajan. Kun tuloksia verrattiin tutkimuksen alussa tehtyihin kokeisiin, havaittiin, että juuri B-GOS-prebioottia päivittäin syöneet reagoivat ärsykkeisiin eri tavoin kuin ennen kolmen viikon prebioottikuuria. He kiinnittivät enemmän huomiota positiivisiin ja vähemmän negatiivisiin sanoihin. Masennuslääkkeen tehoa tutkitaan tällä samalla testillä. Jos ihmisen huomio kiinnittyy helposti negatiivisiin tai uhkaaviin ajatuksiin tai jää niihin junnaamaan liian pitkäksi aikaa, on tämä omiaan johtamaan ahdistukseen ja masennukseen. Tutkijat totesivat, että prebiooteilla saattaakin olla paikkansa terapioiden joukossa, koska niitä nauttineilla huomio kiinnittyi enemmän positiiviseen informaatioon.
*B-GOS /GOS= galakto-oligosakkaridi
**FOS = frukto-oligosakkaridi
Entäpä stressin vähentyminen?
GOS’ia nauttineilla oli myös alemmat strssihormoni kortisolin tasot kuin ennen koetta. FOS’ia tai placeboa saaneilla ei tuloksissa ollut eroja. Prebioottien nauttimisen vaikutukset stressitasoihin osoittavatkin, että mikrobiomi vaikuttaa jatkuvasti stressin kokemisen voimakkuuteen. Eläinkokeet ovat jo aiemmin näyttäneet, miten mikrobiomin koostumus, eli se, millaisia bakteereita suolistosta löytyy varhaisella iällä, vaikuttaa eläimen stressiherkkyyteen aikuisena. Varhaislapsuuden tapahtumilla ja niiden vaikutuksilla suoliston mikrobiomiin voikin olla kauaskantoiset seuraukset stressiherkkyyttä ajatellen.
Hoida suolistoasi joka päivä
Suolistoon kiinnittää yleensä huomiota vasta, kun tuntee siellä ikäviä oireita. Suoliston mikrobiomin koostumuksessa voi kuitenkin olla paljon toivomisen varaa siitä huolimatta että on oireeton tai lähes oireeton. Suoliston dysbioosi (eli mikrobiomin epätasapainotila) voi oireilla vaikkapa aknena, ihottumana, flunssakierteinä, väsymyksenä, masennuksena,”aivosumuna”, ehkä tosiaan myös liiallisena stressaamisena.
Joskus lievähköihin oireisiin tottuu ja pitää itsestään selvänä päivittäistä turvotusta, liiallisia ilmavaivoja, ummetusta tai ripulointia – jopa kipuja. Ne eivät kuitenkaan kuulu yhteen terveen suoliston ja mikrobiomin kanssa. Olen monesti kuullut lauseen: ”En tajunnut kuinka huonosti voin, ennen kuin nyt, kun voin näin hyvin!” Ruokavalion muutos ja suoliston huomioiminen siinä yhteydessä tuottavat usein hyvää tulosta jo muutamassa viikossa.
Tällä Oxfordin tutkimuksella on mielestäni meille vahva sanoma. Se vahvistaa, kuinka äärettömän tärkeää on hoitaa suolistoaan joka päivä kasvis- ja kuitupitoisella ravinnolla. Käytännössä tämä on onneksi helppoa 🙂 .
Tutkimuksessa mainittuja FOSseja ja GOSeja löytyy ihan tavallisesta ravinnosta, kunhan se on monipuolisesti kasvispitoinen. Lisää ruokavalioosi myös sipulikasveja, linssejä, papuja, raakakaurapuuroa, pistaasi- ja cashew-pähkinöitä ja parsaa. Niissä on erityisen paljon prebiootteja. Syö myös paljon juureksia, kaaleja, siemeniä ja marjoja, jotka ovat herkullisia kuitupommeja.
HUOM! Tämä ohje ei päde sellaisenaan ärtyneen suolen oireista kärsivälle, joka puolestaan hyötyy FODMAP-ruokavaliosta, eli ruokavaliosta, jossa valitettavasti juuri eniten prebiootteja sisältävät ruoka-aineet karsitaan – toivottavasti väliaikaisesti.
Herkullista suoliston hoitoa: Raakakaurapuuro
Raakapuuro on todella hyvää, kun laitat vielä päälle marjoja, pähkinöitä, siemniä, kookoshiutaleita, tms. Raakapuuron kunnollisen tekeytymisen etu on siinä, että kun annat sen turvota yön yli, kaurahiutaleet sulavat paljon paremmin ja niiden fytiinihappo hajoaa. Fytiinihapon huono ominaisuus on, että se sitoo hivenaineita, jolloin et saa niitä kaikkia irti sitä sisältävästä ruuasta. Kylmä puuro taas sisältää enemmän resistenttiä tärkkelystä, kuin lämmin, jolloin se toimii prebioottisesti 😀 .
Yhteen annokseen tarvitset:
½ dl kaurahiutaleita
1,5 dl kaura-kookos- tai mantelimaitoa
1 rkl chia-siemeniä
pari tippaa laadukasta steviaa tai hiukan muuta makeutta
(ripaus ceylonin kanelia)
Päälle marjoja
Sekoita aluksi noin kymmenen minuutin sisällä muutaman kerran seosta, jotta chia-siemenet alkavat turvota seokseen tasaisesti. Jätä jääkaappiin vaikkapa yöksi turpoamaan. Lisää aamulla marjat ja muut herkut päälle ja nauti 🙂 .
No Comments